MIKÄ ON LUONTONI?
|
|
Eli Juurruttamon ensimmäinen vuosi... Sunnuntainen kevätpäiväntasaus, hetki jolloin valo ja pimeys ovat tasapainossa maapallon kaikissa kolkissa, oli Juurruttamon 1-vuotis syntymäpäivä. Tasaus- ja seisauspäivät ovat itselleni merkittäviä juhlapäiviä, sillä ne muistuttavat Maan planetaarisuudesta, yhteydestä ympärillämme laajenevaan maailmankaikkeuteen ja niiden avulla pysyn kiinni luonnon kiertokulussa. Synttärijuhlia tai valon ajan juhlia ei tullut nyt Juurruttamolle, sillä yrityksistäni huolimatta viikonlopulle ajoitettu Kevään päiväretriitti ei kerännyt tarpeeksi osallistujia ja jouduin sen, kauan suunnittelemani ja odottamani joogapäiväkokonaisuuden, perumaan. Oikeastaan tuohon viime viikonloppuun, innostuneen odotuksen ja kiivaan suunnittelun vaihtumiseen väsymykseen ja pettymyksen ja epäonnistumisen tunteisiin, kiteytyi aika hyvin koko Juurruttamon vuotinen taival.  Talvi on takana. Ollapa yhtä coolina kuin tuo kuvan jamppa. 1-vuotis taipaleensa aikana Juurruttamon liikuntapuoli oli suljettuna melkein kahden kuukauden ajan koronapandemiasta johtuvien liikuntapaikkojen sulkujen takia. Ensimmäinen sulku tuli vasta puolitoista viikkoa avajaisten jälkeen ja toinen sitten vuoden loppuun ja uuden vuoden alkuun. Käytännössä siis ~15% vuodesta Juurruttamon toiminta oli puoliksi rampautettua. Huoli tunteena on siis tullut tutuksi viime vuoden aikana, vaikka välillä sitä on vähän huvittanutkin kuinka huonoon maailmanaikaan toimintani aloittamisen ajoitin. Vuosi on ollut lievästi sanottuna sekopäinen. Olen yrittänyt, yrittänyt ja yrittänyt ja vuoden aikana kertynyttä työtuntimäärää en halua edes ajatella. Olen kouluttautunut lisää (barren ohjaajakoulutus, kuumakivihieronnan koulutus) ja idoinut ja toteuttanut uusia palveluita; liikuntapuolelle barre ja edullisemmat arjen yksityistunnit ja hoitopuolelle sitten moksibustio - tuo akupunktion neulaton sukulainen, kuumakiviin ja akupainantaan perustuva kuumakivihoito, tietoinen teehetki - eli teehuoneen vuokraus yksityiseen käyttöön teehetkeä varten sekä hoitokokonaisuus kahdelle henkilölle.  Barre on tuonut iloa ja leikittelevyyttä Juurruttamon vihreään saliin.  Juurruttamon naiset ovat ihan rauhassa omia itsejään. Ja ihastuttavia sellaisina. Vaikka vaikeilta tunteilta, kuten pelolta, hädältä ja epäonnistumisen tunteelta, en ole säästynyt viime vuoden aikana, on pakko antaa itselleen kiitos siitä millainen selkeä kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin keskittyvä "maanläheinen hyvinvointistudio" pienen piskuisesta Juurruttamostani on kasvanut. Hyvää palautettakin olen saanut, eikä edelleenkään mikään tunnu niin kivalta kuin nähdä asiakkaan rentoutunut keho tai levollinen hymy joogatunnin jälkeen tai lukea helpotusta huokuva viesti akupunktiohoidon jälkeen, kun oireet ovat helpottaneet tai jopa kadonneet kokonaan. Juurruttamo on edelleenkin ja yhä kasvavassa määrin tila juurten kasvuun. Rauhallisessa tilassa ja olosuhteissa voimme elvyttää kehon luontaisia palautumis- ja korjaamismekanismeja, ikäänkuin palata takaisin siihen luonnolliseen kehoon, joka on ollut ennen stressiä, kipuja ja mieltä synkentäviä ajatuksia. Parasympaattinen hermosto, joka on autonomisen hermostomme lepo- ja ruuansulatus-toiminnoista vastaava osa tukee kehomme palautumista aktivoituessaan. Tällöin esim. sydämen syke ja verenpaine laskevat, hengitystiheys alenee ja ruuansulatus-elimistön toiminta paranee. Tällöin myös meille usein tulee rauhallinen ja turvallinen olo, kaikki onkin hyvin ja ajatusten myrskyaallokko vaimenee. Juurruttamo on olemassa sitä varten, että sinä voit asettua kehoosi ja levätä luontaisessa olemuksessasi sekä tuntea ja olla rauhassa kehosi kanssa. Vaivoissa, murheissa, poimuissa. Yrittämiseni vain kiihtyi tammikuun pitkän liikuntasulun aikana. Tuolloin yritin kaikkeni, että Juurruttamon toiminta pysyisi käynnissä ja hyvinhän se pysyikin, kiitos ihanien sitoutuneiden asiakkaiden! Tuohon päälle tuli vielä ensimmäinen vuokrankorotuskin. Mieleni kävi ylikierroksilla ja kehoni väsyi, mutta ajattelin vain että kunhan selviän sulun loppuun niin sitten.... Niin mitä sitten? Sitten voin alkaa huolehtimaan keväästä, sitten kesästä ja hei syksykin pitää huolehtia jo ennakkoon ainakin pariin otteesee! No jee, kyllä on kivaa elää unelmaansa! No mitä sitten tein? Tiedättekö mitä? Minä päästin irti Juurruttamosta. Pudottauduin vapaaseen tilaan ja lähdin laskeutumaan kohti rauhaa. Lakkasin yrittämästä ja hyväksyin tilanteen vaikeuden ja omat tunteeni. Lähdin irrottamaan itseäni Juurruttamosta, unelmastani, ja valmistauduin luopumaan. Juurruttamo ei ole minä (vaikka se kyllä vähän onkin), minä en ole Juurruttamo. Epäonnistumiset ja vaikeudet Juurruttamolla eivät kerro henkilökohtaisesta olemuksestani, vaan minä olen vielä jotain muuta. Ihan muuta. Ajatuksissani siis luovutin ja sain rauhan. Elämä näyttäytyi minulle tämän jälkeen jälleen hullunkurisena seikkailuna, syvänä ja tummana tunteiden lampena ja kaikkena siltä väliltä. Aloin jälleen unelmoimaan. Kanalasta, kirjoittamisesta ja tähdistä (eli käytännön tasolla Ursaan liittymisestä), ihan tavallisesta maanläheisestä, hiljaisesta ja rauhallisesta elämästä. Palasin blogini viime vuoden avajaistunnelmiin. Tuolloin läsnä olivat pelko, epävarmuus ja häpeä. Nyt kun tarkkailen kehoni statusta, sitä miltä tuntuu olla minä, niin huomaan, että vihdoin olen häpeäni hävennyt, en jaksa enää pelätä (edes Putinia ja sotaa) ja epävarmuuden kanssa elän hyvänpäivän tuttuina (kas morjens vaan, mutta nyt täytyy mennä). Olenkin valmistautunut Juurruttamon toiseen vuoteen erittäin tarkkaan harkitun, loogisen ja kunnianhimoisen suunnitelman kanssa. Olen päättänyt lakata huolehtimasta ja katsoa miten käy! Siinäpä teille bisnessuunnitelma! Oikeasti tietysti uusia oikeitakin toimintasuunnitelmia on tulilla. Kasvoakupunktio (kosmeettinen akupunktio) rantautuu Juurruttamolle toivon mukaan huhtikuussa enemmänkin rentouttavana kokonaisvaltaisena hoitona kuin kosmeettisena käsittelynä. Lisäksi kesää varten on suunnitteilla joogapation rakentaminen. Tässä maailmantilanteessa ja ylipäätään tilanteessa Juurruttamon joogapatio rakentunee Herkkumäen sijaan omalle metsäiselle kotitontilleni, tulevan kanalan viereen. Ja pienenä tiiserinä, jossain vaiheessa alkavaa kesää Juurruttamo kastelee varpaansa...  Rauhallisessa universumissa on helppo hymyillä. No mitäpä tästä vuodesta voisi vetää yhteen? Jos siis olisin tiennyt mitä tuleman pitää, kuinka vaikeaa (ja stressaavaa) kaikki olisi, en olisi ikinä lähtenyt koko hommaan!!!
No pöh!!! Tietenkin olisin! Eli kohti toista kierrosta vaan, bring it on! |
